Ja ekosolidaarisuus nousee, laskee painajainen.
En En
pidä pidä
sinusta sinusta
enää ei, en enää – Caligula.
(Caligula)
Miten tehdä luomisvoima näkyväksi, ennen kuin sen lähde on huvennut?
Toisto
Häivy kirottu hakkeri ja kamera!
Väisty väkevän rakkauden tieltä!
Oi, tuota nilkan kaarta, harteiden, huulten.
Tuon elämän tahdon itselleni.
Ja sen myös saan.
Saan yhdessä naurettavassa yössä nalkkiini.
Olen naamiofeministi.
Fetissini on vietellä varattuja miehiä.
Käki se vain kukkuu.
Vain käpyrauhasen kokoinen itsetunto
tässä häärii, varastaa valmiita pesiä. Liikkuva suljin.
Olen siskosi, en tunne muita siskoja.
Valotit aarteeni, sisimpään kätketyn diafilmin,
vuosien matkan.
Kaksikymmentäneljä kuvaa sekunnissa
tuusannuuskana.
Luotetut vaienneet,
hylätty optiikka selin.
On enää.
Aamuja.
Elämänpitkä varjo,
veljeni musta valo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti